Vihdin reserviupseerikerhon naisjaoston perustava kokous pidettiin 18.2.1963 Irja ja Sakari Suontakan kotona Jokikunnan Karpilla. Paikalla oli 16 innostunutta reservin upseerien rouvaa.

Alkuajan toiminta tapahtui paljolti Vihdin Reserviupseerikerhon toimintaa taloudellisesti tukien ja ajoittain miesten ohjelmaan osallistuen. Toiminnasta mainitaan osallistumiset mm. Henkisen maanpuolustuksen juhlaan, suunnistuskilpailuihin, kaatuneiden muistotilaisuuteen, autoretkeilyyn Parolan panssarimuseolle, Aulangon hotellille ja Lopen Marskin Majalle.

Varoja naisjaosto keräsi muun muassa myyjäisillä, illallistanssiaisilla ja kasvattamalla myyntiin sianporsaita Emäntä Kerstin Laalahden navetassa Vihtijärvellä.
Hankituilla varoilla naisjaosto hankki kaksi miekkaa, jotka luovutettiin reserviupseerikerholle toukokuussa 1964. Reserviupseerikerhon 5-vuotisjuhlassa helmikuussa 1965 naisjaosto lahjoitti upseereille kerholipun. Saman vuoden marraskuussa luovutettiin reserviupseerikerholle 2 manttelia ja niihin kuuluvat varusteet.

1970-luvulla naisjaoston toiminta oli vaisumpaa aktivoituen uudelleen kesällä 1983 alueellisen maanpuolustusjuhlan järjestelyjen myötä. Juhlan puuhanaisina toimivat Airi Havukorpi, Salme Haukkapaasi ja Sirkka Syrjänen. Parikymmentä naista leipoi talkoilla ja järjesti juhlan kahvitarjoilun. Tästä alkoi naisjaoston toiminnan elpyminen.

Tammikuussa 1984 pidettiin piirin puheenjohtaja Taina Lihavaisen johdolla naisjaoston järjestäytymiskokous. Mukana oli 17 naista ja jaoston puheenjohtajaksi valittiin Anja Orhala, varapuheenjohtajaksi Sirkka Syrjänen, sihteeriksi Airi Havukorpi ja rahastonhoitajaksi Siiri Pukarinen. Samana vuonna Vihdin Reserviupseerikerho ry juhli 25-vuotisjuhlaansa, jonka järjestelyissä naisjaosto oli mukana.

Naisjaosto järjesti monipuolista ohjelmaa mm. laki-illan, vyöhyketerapiaillan, suomalaiset iltamat, itsepuolustuskurssin, unohtamatta perinteistä miesten kokousten tarjoilun järjestämistä. Naiset osallistuivat myös aktiivisesti erilaisille kursseille kuten viestikursseille, pelastuspalvelu- ja maastokursseille sekä suojelukursseille.

Liiton jäsenhankintakilpailun palkinto voitettiin Vihtiin vuonna 1987. Vuoden 1988 tammikuu enteili uudenlaita toimintaa: Vaasassa perustetun Suomen Reservin Upseerien Naisten Liiton innostamana naisjaosto rekisteröitiin kesäkuussa 1988 Vihdin Reservin Upseerien Naiset ry:ksi.

Vuonna 1993 Vihdistä osallistuivat ensimmäiset RUN:n naisjäsenet reserviläisten mukana Lohjalla pidetylle ”Kansalaisen turvakurssille”. Kurssin avajaistilaisuudessa lausutut Uudenmaan sotilasläänin tervehdyksen alkusanat kuvaavat tuolloista ajan henkeä ”Vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa suomalaisia nyt todella paljon, tätä kansan tahtoa ja voimaa ei vielä riittävästi käytetä hyväksi…”.
Seuraavana vuonna aloitettiin Vihdissä ”omien” Kansalaisen turvakurssien ja valmiuskurssien järjestäminen yhdessä Maanpuolustus ry:n (myöhemmin Maanpuolustuskoulutus ry:n) kanssa. Valtaosan ensimmäisestä kurssista muodostivat vihtiläiset naiset todeten, että kriisien hallinta vaatii henkilökohtaisia valmiuksia. Toiminnan monipuolistuessa, valtakunnallisen esimerkin mukaisesti Reservin Upseerien Naiset Vihdissäkin muuttivat yhdistyksen nimen Vihdin Maanpuolustusnaiset ry:ksi vuonna 1996.

Kotiseudun turvallisuuden lisäämiseksi organisoitui vapaaehtoistoiminta vuosina 1996/1997 Vihdin PAT-paikallisosastoksi, joka käsitti reserviyksikön ja paikallisyksikön. Paikallisosaston toiminta on oman kunnan alueella tapahtuvaa monipuolista maanpuolustus- ja yhteiskunnallista toimintaa. Paikallisyksikköön voivat kuulua maanpuolustustehtävistä kiinnostuneet yli 15-vuotiaat Suomen kansalaiset , naiset ja miehet, niinpä Vihdin Maanpuolustusnaiset ry on osallistunut aktiivisesti Vihdin PAT-toimintaan.

Uudenmaan alueellinen maanpuolustusjuhla pidettiin lokakuussa 1998 Vihdissä eri maanpuolustusjärjestöjen, Vihdin kunnan ja Vihdin seurakunnan yhteisenä tapahtumana teemana ”Turvallinen yhteiskunta”. Alueellinen toiminta on laajentunut myös yhteistyöhön ympäristökuntien kanssa Lohjan sotilasalueen Hiidenrykmentin kotiseutuharjoituksissa, joissa Maanpuolustusnaiset ovat kantaneet muonitusvastuun, kanttiinitoiminnan järjestämisen ja osallistuneet harjoitusten viestintäorganisaatioon.

Ensimmäisinä koulutettuina vapaaehtoisjärjestöläisinä Suomessa on vihtiläisiä naisia sijoitettu kunnan poikkeusolojen valmiussuunnitelman tehtäviin.

Kunnianosoituksena edeltävien sukupolvien naisten isänmaalliselle työlle yhdistys julkaisi
vuonna 2001 kirjan ”Kotiseudun puolesta Vihdin Lotta Svärd 1918-1944″.

Toiminta on pikkuhiljaa ajan myötä muuttanut muotoaan mutta samankaltaista toimintaa eri vuosikymmeniltä löytyy yllättävän paljon. Kantavana yhteisenä ajatuksena vuosikymmenten saatossa on ollut itsenäisyytemme kunnioittaminen, sen puolustajien tukeminen, maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja isänmaallisen kulttuuriperinnön siirtäminen jälkipolville.